17.2.2017

JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA, JOTAIN... (RAKENNEULTRA)

Huh! Niin on taas tääkin jännitys ohi, kun selvittiin aamulla rakenneultrasta. Mulla oli niskapoimu-ultrasta asti tosi luottavainen olo, mutta eilen illalla se muuttui peloksi, ettei kaikki olisikaan hyvin. Pelkäsin niin paljon, että jotain oleellista puuttuu. Ultra oli onneksi jo heti 9:45, joten koko päivä ei mennyt jännittäessä. 

Meitä vastassa oli tosi ihana naisultraaja, joka ultrasi tarkkaan ja hitaasti kaiken korvalehdistä ja silmistä pieniin varpaisiin ja sormiin asti. Tsekattiin Sisua ruudun läpi päästä varpaisiin ja takaisin päähän. Siellä tää pieni peitteli kasvojaan kädet nyrkkeilyasennossa, mutta saatiin kuitenkin ihanat sivuprofiilit ja ultrakuva myös jalkapohjasta. Mä en vaan vielä kolmannenkaan rakenneultran jälkeen pysty käsittämään, miten kokonainen ihminen meidän mukana jo matkustaa. Sydän löi 164 kertaa minuutissa, viikkoja on tänään 20+5 ja Sisu vastasi täydellisesti viikkoja. Pituutta löytyy päästä peppuun jo huimat 17 senttiä ja painoa oli 376 grammaa. 

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain... Täydellistä meidän jonon jatkoksi!

10 kommenttia

  1. ihanaa onnea<3 kysyitteko sukupuolta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Joo kysyttiin ja saatiin tietää.

      Poista
    2. No? Aiotko paljastaa ����

      Poista
  2. Ihanaa että kaikki oli pienellä niin kun pitää <3

    VastaaPoista
  3. Me ei vieläkään tiedetä oman pienen sukupuolta vaikka ois haluttu tietää :D onnea pienestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Voi eiiii, mä olisin varmaan ollu valmiks maksamaan neljännestä ultrasta, jos ei ois selvinny. :D Tää kun oli niin ylläri muutenkin niin tuntuu isolta osalta tutustumista, kun saa jo nyt tietää millä nimellä kutsutaan.

      Poista
  4. Jotain sinistä? ;)

    VastaaPoista