10.1.2017

TOINEN NEUVOLA (RV 15+2)

Kuinka pitkällä: 15+2 (kuva 14+4). 

Muut arvot: verenpaine 117/77, vauvan syke +150.

Muutokset vartalossa: Tur-vo-tus! Siis ihan jäätävä! Mahaa turvottaa, vaikkei vauvamasusta ole tietoakaan ja booty... Se nyt elää ihan omaa elämäänsä, jos verrataan siihen, mikä mulla oli ennen raskautta ja alkuraskaudessa

Uni: Nyt on Aleksin yövuoroviikko ja mä herään kymmenen kertaa yössä katsomaan joko se kohta tulee kotiin. Sen kanssa nukun paremmin, usein niin hyvin, mitä E antaa nukkua, eli toisinaan koko yön heräämättä, vaikka nyt hampaat tekeekin kiusaa.

Mielihalut: Kaikki ällöttää. Jos jotain pitää syödä niin mieluiten pinaattikeittoa tai edelleen sitä ruisleipää salaatilla, juustolla, kinkulla ja kurkulla. Äitin tekemää currykastiketta oon himoinnut hetken. Muuten on tosi vaikee keksiä mitään, mitä saisin mahdollisimman mutkattomasti alas.

Hermostuttaa: Synnytys!! Viime kerrallahan supistukset ei ollut säännöllisiä edes ponnistusvaiheessa enkä mä olis ymmärtänyt lähtee sairaalaan ilman veristä vuotoa, joten stressaan nyt jo hirveesti sitä, miten mä tällä kertaa tiedän, koska lähteä. Pelottaa, että oon poikien kanssa kolmestaan enkä saa Aleksia töistä kiinni, koska se on mulle synnytyksissä sellanen rauhallinen järki oman paniikin keskellä. 

Vaivat: Supistukset, jotka alkoi raskausviikolla 13 - 14. Esikoisesta ne alkoi viikolla 20 ja toisesta viikolla 17, joten tää oli ihan odotettavissa, mutta mä niin toivoin, että oltais päästy vähän pidemmälle. Paine on välillä ihan järkyttävä ja vaikka suurin osa siitä poistuu levolla, se ei lohduta, kun sama tunne iskee takaisin heti istumaan noustessa. Ärsyttää ihan järjettömän paljon ihmisten kommentit siitä, miten "supistukset menee vielä ehkä ohi". Johan se on kahdesti nähty, että lasketun ajan paikkeille on mahdollisuus päästä, mutta kun kohtu ei kestä niin se ei kestä, eikä se rasituksella vahvistu. Okei, hyvällähän ne, mut kyllä mä nyt tiedän, mikä tilanne tää on ja se turhauttaa ihan helvetisti, koska joudun nykyään liian usein sanomaan J:lle, etten voi, koska sattuu. Seuraava viikko hirvittää, koska kipujen kannalta iltapäivästä iltaan on pahinta ja mun pitäis Aleksin iltavuorona selviytyä hakemaan J kahtena päivänä kerhosta ja hoitamaan neljänä iltana iltatoimet yksin. Tiedän selviäväni pakolla, mutta valehtelisin, jos sanoisin, ettei epätoivo itketä jo nyt.

Erityistä: ei kai mitään?

Mieliala: Oikeesti ihan hyvä, vaikka tää nyt oli aika valitusta! Nyt kun ollaan saatu tytölle ja pojalle nimet päätettyä niin musta tuntuu, että oon askeleen lähempänä bebeä ja tähän tutustumista. 

Odotan: 5,5 viikkoa rakenneultraan!!!!!!

4 kommenttia

  1. Onko sulta tutkittu streptokokkia? Se aiheuttaa ennen aikaisin supisteluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On. Rakenteellista heikkoutta on pidetty syynä aiemmissa raskauksissa ja oletettavasti sama mättää tälläkin kertaa.

      Poista
  2. Mulla on sulle postaustoive! Osaat kirjottaa niin rehellisesti, mutta neutraalisti sillä tavalla ettei tule tosi negatiivistä tai ylistävää sävyä, että tämä olisi mielenkiintoinen.
    Eli synnytyksestä palautuminen, ja nimenomaan ne asiat, joista ei puhuta.
    http://monnatreenaa.fitfashion.fi/2017/01/01/miksi-naista-asioista-ei-puhuta/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Täytyy pitää mielessä ja ajatella aihetta. :)

      Poista