20.6.2016

KORKEASAARI KEVÄÄLLÄ, TIITITIDIDIDI

Poikien mummu lupaili joskus keväällä tehdä kesällä reissun Korkeasaareen ja siitä asti J on vähintään kerran viikossa muistuttanut pääsevänsä Vuoreensaareen. Sovittiin ajankohta eiliselle ja kuluneen viikon ajan mä vaan päivittelin iLuurin omaa, jatkuvasti muuttuvaa Sää-appsia. Helsinkiin luvattiin sadekuuroja ja tuulta, muttei annettu sen haitata vaan pakattiin auto täyteen ja pölähettiin isolle kirkolle. Kuluneiden vuosien aikana isosta ja monimutkaisesta Turusta on tullut pieni paikka, mut kyllä mä vaan aika onnellisena päivitin eilisen päivän jälkeen Snapchattiin "Ei must stadilaist tulis, päk tu lande", ja sitä paitsi, Helsingissä me tosiaan kastuttiin vähän ja matkalla kotiin saatiin vetää aurinkolasit takaisin päähän - tai siis oisin saanut, ellen mä ois lahjakkaasti onnistunut hukkaamaan taas niitä(kin).


Oon pitkään toivonut, että autoon sais samanlaisen ikkunan etu- ja takapenkkien väliin, mitä Karhuherra Paddingtonissa on. Tälläkin reissulla mun teki nimittäin mieli tiputtaa takapenkin papupata kyydistä 15 minuutin jälkeen, vaikka lopulta meni tosi kivasti, kunhan tää nimeltä mainitsematon malttoi rauhoittua. Päästiin perille yhdellä pysähdyksellä ja molemmat pojat jaksoi ihan hirvittävän hyvin, vaikkei matkalle oltu varattu tekemistä yhtä kirjaa lukuun ottamatta, jonka tosin lykkäsin käteen vasta takaisin tullessa, ettei J nukahtanut enää niin lähellä kotia. Onhan toi nyt pitkä matka pienelle ihmiselle paikoillaan istuttavaksi ja välillä musta tuntuikin, että takapenkki jaksoi mua itseä paremmin.


Se itse eläintarha oli jees, vaikka mm. karhut ja tiikerit suurimmaksi osaksi nukkui, osa häkeistä näytti kokonaan tyhjiltä eikä ulkona olevia apinoita näkynyt kuin pari. Löydettiin kuitenkin sisältä söpöjä pikkuapinoita, nähtiin leijona ihan läheltä, ilves olisi halunnut leikkiä (tai syödä...) J:n ja tämä näki kenguruita, joita käytiin viime kesänä katsomassa Eläinpiha Mustikkatassussakin. Kengurut J nimesi eilisen reissun kohokohdaksi. Olihan erilaisia eläimiä kiva päästä näkemään, mut samalla musta tuntui siltä, etten välttämättä tahtois olla tukemassa niiden eläinten vangitsemista. Emmä tiedä miten onnellinen voi olla leijona, joka kulkee häkissä samaa reittiä päivästä toiseen, tai siltä se ainakin vaikutti sitä maahan painautunutta polkua katsellessa, jota leijona silläkin hetkellä kulki. Saahan ne siellä hoitoa, muttei mua haittaisi, jos mesta tekisi Delfinaariot ja se lakkautettaisiin. 


Päivä oli kuitenkin kiva, sade ei haitannut ja musta on ollut ihana kuunnella, miten tohkeissaan J on tänäänkin selittänyt niistä eläimistä. Ennen kun oltiin edes kotona, J kertoi jo menevänsä takaisin sinne ja tänä aamuna poika valitsi uudet reissuvaatteet. Toista päivää Korkeasaaressa tuskin vietetään enää tänä kesänä, mutta mä mietin Kanniston Kotieläintilaa ja lisäksi arvotaan vähän Muumimaailman ja Ti-Ti Nallen talon välillä. Saa nähdä kumpaan elokuussa päädytään!

5 kommenttia

  1. http://www.korkeasaari.fi/suojelutyo/suojelutyo-korkeasaaressa/
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Korkeasaari#Luonnon-_ja_el.C3.A4insuojelu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oo yhtään varma, et uskallan avata linkkejä. :/

      Poista
    2. Miksi? Pisti vain silmään tuo, kun niputit delfinaarion ja Korkeasaaren samaan nippuun. Korkeasaarihan tekee oikeasti hyvää luonnonsuojelutyötä. Linkeissä tästä lisää.

      Poista
    3. No itse asiassa just siks, et pelkäsin niitten takaa löytyvän jotain mitä en haluu lukee, niinku Delfinaarion kanssa kävi (delfiinien olosuhteista). Mut hienoo, ettei oo - uskallan siis avata ja lukee! :)

      Poista
    4. Aa, joo, todellakin!

      Poista