16.6.2016

AIVAN VILLI (8 KUUKAUTTA)

On ensimmäinen asia, joka mulle tulee mieleen katsoessa tuota kahdeksan kuukauden ikäistä marakattia. Jos rauhallisesta esikoisesta on kasvanut oikea hurjapää, skippaa ei-niin-rauhallinen kuopus sen rauhallisuuden täysin.

Vaikka E on ollut kovin kehittynyt hymyillessään kaksiviikkoisena, kääntyessään ympäri vajaa kolmikuisena ja kiinnostuessaan liikkumisesta alle viiden kuukauden iässä, ei meillä vieläkään ryömitä. Ryömimättömyys ei kuitenkaan hidasta vauhtia, sillä E pyrkii jatkuvasti nousemaan tukea vasten ja tekeekin sen käsistä kiinni pitäessä. Eilen leikkinä oli nousta pystyyn, astua pari askelta taakse pyllähtääkseen varovasti istumaan, nousta uudestaan pystyyn, astua ja pyllähtää, nousta ja... Voi sitä pienen ihmisen riemua! E ei enää hirvittävämmin viihdy maaten vaan istuskelee sata kertaa mielummin. Kontalleen tämä osaa itsensä vetää, muttei tee elettäkään liikkuakseen. Istuen taas edetään kovin huomaamattomasti tuhoamaan isoveljen palapelejä. Aivan villi - sellainen E on etenkin iltahulinoiden aikaan kiipeillessään sohvalla muiden yli.

Istumisessa E on kehittynyt niin, että mä uskallan viimein istuttaa tätä kylpyammeessa. Ensimmäinen tarvike, eli kylpytuki on virallisesti poissa pelistä. Eilen kuultiin ihania poikauutisia mun kaverin käydessä ultrassa, joten taidan kasata poikien vanhat vaatteet ja kiikuttaa niitä uuteen osoitteeseen, jos vaikka löytyisi edes jotain mieleisiä. E:n istumista ei enää tarvitse vahtia vaan mä saatan laittaa pyykkejä poikien leikkiessä keskenään toisessa huoneessa. Kylpeminen tosin näyttää hirvittävän vaaralliselta, kunnei tämä marakatti ihan käsitä, ettei ammeesta voi ottaa tukea ja nousta... Muuten erityistä kehitystä ei ole tapahtunut, mutta pinsettiote on selkeästi työn alla.

Vaikka E on pääasiassa todella iloinen ja naureskelevainen tyyppi, on meillä ollut itkuisempia päiviä ja tiedättekö mitä! Vihdoin alaikenestä pilkistää pieni lego. Kuukausien aikana mä oon epäillyt useita helmihampaita hampaiksi, mutta nyt osaan kertoa tarkan paikan, johon hammas on tulossa. Hassua, miten E saa vasta ensimmäisen hampaansa, kun J:llä niitä oli tässä iässä ja huimat seitsemän.

Vaatekoko E:llä on suurimmaksi osaksi yhä 68, mutta käytössä on myös koko 74 väljyydestä huolimatta. Vaippoina on Liberon 4-koon housuvaipat, 4-koon teippivaipat ja viimeiset 3-koon vaipat, jonka jälkeen siirrytään kokonaan nelosiin.

E on kova syömään ja syö melkein mitä vain. Ainoa no-no ruoka on tonnikala-Piltti, mutta ehkä sekin uppoaisi pienellä totuttelulla. Aamu- ja iltapalalla E:lle uppoaa noin desi puuroa ja puolikas hedelmäsose, lounaaksi ja päivälliseksi tämä syö isot Piltit. Mä kuitenkin tykkäsin jo J:n aikaan siitä, että koko perhe söi mahdollisimman samaa ruokaa ja siihen koitetaan siirtyä tälläkin kertaa mahdollisimman pian. Mm. muusia ja lihapullia E on saanut jo nyt ja seuraavaa makaronilaatikkoa tehdessä ajattelin tehdä senkin E:lle sopivaksi. Imetän aterioiden päälle, eli 4 - 5 kertaa päivässä + kerran - pari yöllä. Ostettiin jokin aika sitten ensinokkamuki helteille, muttei sille ole vielä ollut käyttöä paria kertaa enempää, kun E osaa juoda niin hienosti mukista ja tavallisen pullon suulta.

Pojat on nyt jakanut huoneen muutaman viikon ajan ja yöt sujuu kivasti! Unille mennään lähes aina 20:30, jolloin E saa maitoa. Yöllä poika syö 0 - 2 kertaa ja viime yönä ensimmäinen syöttö oli vasta puoli kuudelta. Herääminen tapahtuu seiskan ja ysin välillä. Myös päiväunet on jees. Ensimmäiset unet E nukkuu vaihtelevasti 10 - 11:30 välillä ja joskus unta riittää 20 minuuttia, joskus koko tunnin. Toiset, noin parin tunnin päiväunet nukutaan lounaan jälkeen parvekkeella ja kolmannet hoituu tarvittaessa pihaleikkien yhteydessä. Vaikea uskoa, että kaiken sen valvomisen jälkeen kävi näin, mutta E:stä on kyllä kehittynyt aika supernukkuja!

Sellainen ihana, pieni villi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti