20.5.2016

SEITSEMÄN KUUKAUTTA

Mulle tuli eilen aamulla ihan yhtäkkiä blogifiilis ja halusin luonnostella postausta E:n 7kk-kuulumisista! Blogi on tuntunut tekevän hidasta kuolemaa, oon kieltäytynyt yhteistöistä enkä oo jaksanut päivittää sivupalkkiin, että Instagramista ja Snapchatista meidät löytää nykyään nimimerkillä NANNNASTI. Jotenkin mua alkoi ahdistamaan jatkuva blogiin yhdistäminen ja sen nimellä kulkeminen, joten nyt tuntuu, että oon vapaampi niiden suhteen ja pystyn olemaan vielä vähän enemmän mä, vaikkei mikään varsinaisesti muutukkaan. Enivei, nyt oon tässä ja ne E:n kuulumiset on täällä myös!

E on pääasiassa iloinen ja ennen kaikkea äänekäs poika. En tiedä oliko J aikoinaan hiljaisempi... Voi olla, että oon vaan unohtanut, mutta siis voi luoja, millä desibeleillä pienestä ihmisestä voi lähteä ääntä! E pitää kyllä taatusti huolen siitä, ettei jää isoveljen jalkoihin huomiossa. Vaikka E onkin iloinen ja naureskelevainen, hermot menee about 150 kertaa päivässä, kunnei jalat ja kädet tottele ryömimisen suhteen samaan aikaan, vaikka miten venyttää ja huutaa. Potkimista tapahtuu silti niin, että varpaat on kuluneet. Kyseessä on siis hyvin, hyvin kovaääninen, pieni mies.

Epäilen E:n tunnistavan nimensä ja tälle on ihan parin viikon aikana tullut selkeästi sellainen hyminä-vaihe, jolloin jotain tiettyä asiaa tarkoittaessa todetaan ihmettyneellä äänellä HM, HM! Myös kysyvämpi hyminä on täällä ja sitä kuullaan, kun joku häviää näkökentästä tai kun telkkarista tulee ääntä ilman kuvaa. E tykkää musiikista, keinumisesta ja "luukkulelun"  luukkujen sulkeminen (nappuloita työntämällä/kääntämällä/vääntämällä/painamalla luukut aukeaa ja niissä on hahmoja/elämiä/jne, mikä sen oikea nimi on?). Meillä osataan myös pyytää syliin ja vaihtaa leluja toisesta kädestä toiseen käteen sujuvasti.

Kuukaudessa E on kehittynyt istumisessa hurjasti. Meidän olohuoneen lattialla nukkumisessakin on puolensa, sillä iltaisin E:n saa mukavasti istumaan patjalle ilman pelkoa kaatumisesta. Paristi oon unohtanut tukea lattialla ollessakin, kunnes oon muistanut palata takaisin huoneeseen ennen vahninkoa. Oooopss. Viimeksi tänä aamuna E istuskeli puoli tuntia ihan muina miehinä ilman pienintäkään horjumista.

Käytössä meillä on lähinnä 68 senttiset vaatteet. Toisaalta haluisin jo myydä pienet vaatteet pois, mutta toisaalta odottaa myyntikasaan vielä nää kutosella alkavat, vaikka tuntuu, ettei ole tilaa säilöä enää yhtään pidempään. Vaippoina käytetään edelleen Liberon 3-kokoa.

Viimeksi mä vähän stressailin siitä, ettei E:hen uppoa mitään sormiruokaa ja maitoa lukuun ottamatta, mutta nyt poika on meinannut, että kun syömistä odoteltiin niin syödään sitten kunnolla. Aamulla ja illalla menee varmaan desin verran ihan tavallisesta Nallen kaurahiutaleista tehtyä puuroa hedelmä- tai marjasoseiden kanssa. Ruuilla menee 1 - 2 purkkia soseita tai annos samaa ruokaa meidän kanssa. Lisäksi E saattaa sormiruokailla ja on joka aterian jälkeen tissillä ihan oman mielensä mukaan. Joskus 30 sekuntia ja joskus 10 minuuttia. 

Yönsä E nukkuu yhä vaunuissa toisessa makuuhuoneessa ja syöttöjä on vaihtelevasti 1 - 6. Hetken jo haaveilin siitä, että voitaisiin siirtää pojat samaan huoneeseen ja pärjättäisiin kahdella makuuhuoneella, kunnes aamu herätti mut taas todellisuuteen J:n herätessä kello 07 ja E:n vasta 08:30. Että se kai siitä sitten.

Pieni, pippurinen ja varmaan aika menevä Neenee, kunhan sinne asti päästään.

2 kommenttia

  1. hurmaava pieni mies:) mistä muuten juumi tulee:D? siis miksi juumi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan vaan siitä, kun Eemistä puhuessa sanon Juuso ja Juusosta puhuessa Eemi. :D Juumijuumi toimii parhaiten.

      Poista