13.10.2015

JÄNNÄN ÄÄRELLÄ

Kuinka pitkällä: 39+1.

Paino: +10,8kg (ja -100 grammaa viime neuvolasta). Nyt mä voin olla jo varma, ettei viime kertainen +17 kiloa mee rikki!

Muut arvot: Verenpaine 131/88 (leposyke 112!?) ja sf-mitta edelleen 32 senttiä. Vauvan liikkeet ++ ja syke +130.

Muutokset vartalossa: Ihottuma. Mulla on vasen kylki ja sivureisi ihan kamalassa kunnossa. Oudointa on, ettei se edes kutia hirveästi ja silti raavin sen huomaamattani (öisin??) rikki niin, että vaatteiden koskiessa sattuu.

Uni: Vähän parempaa, koska liitoskivut on melkein kokonaan poissa. Supistusten takia saa silti valvoa muutaman tunnin yössä.

Mielihalut: Maito!!!! Mm. tänään join maitoa ruuan kanssa neljä lasillista ja myöhemmin juodessani maitoa janojuomaksi, sitä hävisi kahden kerran aikana puolen litraa (muoks. join siitä lopulta neljä kertaa ja siinä meni se litra). Musta tuntuu, että Aleksi hakee vähintään joka toinen päivä 3 - 4 litraa maitoa kaupasta ja joka kerta sen hakiessa edellisiä on tyyliin desi jäljellä.

Hermostuttaa: Vauvan koko. Ihan varmaan 4,6 kiloa..

Vaivat: Se kutina. Jomotukset ja supistukset on päivittäin niin kovia, että lähtö olisi jo lähellä, jos niitä voisi kellottaa muutaman minuutin välein.

Erityistä: laskettuun aikaan vajaa viikko!

Mieliala: Vähän jännittynyt. H-hetkeen kun ei oo enää pitkä aika, vaikka mentäisiin yli lasketunkin.

Odotan: arvatkaapa kahdesti.


Viime neuvolapostauksessa sanoin, etten varmaan kirjoita neuvolakuulumisia enää, mutta olinpahan väärässä. Mulle nimittäin tuli tänään neuvolasta Mitä jos tää oli vika kerta? -fiilis ja oli pakko laittaa ylös vielä loppuraskauden jutut, koska harmittaa, etten oo J:n aikaan kirjoittanut näitä enempää kuin raskauskalenterin verran.

Pienen jännityksen mulle toi se, että viime torstain ja tämän tiistain välillä paineet on nousseet 121/79 - 131/88. On ne joskus aiemminkin huidelleet siinä, muttei hetkeen ja J:stä oli sama homma paineiden noustessa kahden viimeisen neuvolan välillä 119/86 - 139/94. Sykekkin sai ihmettelemään, sillä oltiin istuttu odotustilassa noin 20 minuuttia ennen meidän aikaa ja J oli mun kanssa huoneessa, joten mietin just siinä istuessa, miten ihanan rauhallinen olo mulla oli. Oon yksin ollessa vähän hermostunut, mutta J:n kanssa on ihan eri juttu. Aleksi vetäisi mun tän illan lämpöilynkin alkavan synnytyksen piikkiin, vaikka mä oon edelleen täysin varma siitä 41+2:sta (tai käynnistyksestä....) enkä siis osaa ajatella koitosta ajankohtaisena vielä pariin viikkoon.

Alkuraskaudessa mulle oli ihan selvää, että meillä olisi odotuksen jälkeen kaksi lasta, mutta mitä lähemmäs ajankohtaa tullaan, sitä epätodellisemmalta ajatus tuntuu. Kohta, siis ihan kohta, meillä on kaksi lasta - kaksi täydellistä, pientä poikaa.

8 kommenttia

  1. ei hitto usko pois, nyt s e tulee !!!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulee tulee - ja aika monena muunaki päivänä. :D

      Poista
  2. Kääk muistan kun meillä esikoinen syntyi vasta 41+2 ja kyllä ol tuskaa ootella. Tsemppiä synnytykseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä esikoinen synty 40+4 eikä ollu vielä sillonkaan olo, et tuus ny. :) Lähinnä halusin oksentamisesta eroon. Tällä kertaa vielä niin paljon helpompi raskaus henkisesti, ettei haittaa odotella, vaikken käynnistykseen asti tietty haluukkaan. Kiitos paljon!

      Poista
  3. Siis vastahan sä olit puolessa väliä, ja kohta se on jo menoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Mä hämmästyn sunki viikoista joka kerta, ku nään ne jossain!! Aika menee niiiiin nopeesti. <3

      Poista
  4. siis mä en voi käsittää että Matildan poikaystävä on kohta täällä :D MIHIN TÄÄ AIKA MENEE!? ja hei, perjantaina se on menoa ;););););)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hullllluaaaaa!!!! Sit pääsee isommatki treffaamaa! Toivotaan Matildalle söpöö poikaystävää - mua nimittäin jännittää eniten, et miltä tää näyttää. :D Ja perjantai ei käy!!!!! :DDD

      Poista