9.2.2015

VAIN NEUVOLAJUTUT

"Pallo, pallo, pallo, kello, lamppu, pallo, lamppu lamppu, pallo, ahihihii, ammmmmuuuu, pallo, pallo!", toisin sanoen vain neuvolajuttuja. J on kyllä sosiaalinen lähes paikassa kuin paikassa, mutta yleensä muiden alkaessa juttelemaan tämä vetäytyykin pois. Neuvolassa on toisin ja siellä J höpöttää ja pöpöttää tuntemattomille minkä ehtii, eikä välitä vaikka nämä tuntemattomat puhuu takaisin. Tänäänkin oli tällainen päivä.

"Ihana pikkumies. Pituuskasvu tasaista ja painoakin hyvin tullut lisää. Tosi paljon jo sanoja.", lukee kortissakin. Syksyn aikana ravattiin tiuhaan verikokeissa, neuvolassa ja pariin kertaan polilla, joten ennen 1,5-vuotisneuvolaa otettiin tää tämänpäiväinen käynti ja tarkistettiin, ettei painon kanssa olla menty taas huonompaan suuntaan.

1 vuotta 2 kuukautta (1 vuotta).
9090 grammaa (8 500 grammaa).
76 senttiä (74 senttiä).

Paino oli siis yhä nousussa, pituuden kanssa kuljetaan tasaisesti -2 -käyrää ja J pääsi pois sieltä onnettomasta kahdeksasta kilosta. Kävelylläkään ei kuulemma ole vielä kiire, joten nyt vaan ollaan ja odotellaan neljä kuukautta ja vasta kesällä neuvollaan, ellei tule mitään ihmeellistä!

Päivällä kuvittelin jotenkin tyhmänä (kiitos vessaselfien), et mun pitää herättää J päiväunilta puoli yks ja kolmea minuuttia vaille sen tajusin, että meijänhän piti olla puolelta ulkovaatteet päällä hakemassa rattaita ja suuntaamassa sinne neuvolaan... No vaippa vaihtoon, molempien vaatteet vaihtoon, ulkovaatteet päälle, viimiset kamat kasaan, ovesta ulos, oma sormi oven väliin ja matkaan. Oon tosta vieläkin niin poikki, että nyt on pakko keskittyä vaan Sykkeeseen. Huuuuh..

Koska mun pää toimii just tän verran eikä yhtään enempää.

4 kommenttia

  1. On aina niin ihana käydä M:n juttusilla. Oikeen odottaa neuvolakäyntejä :D onneks viikon päästä on taas T:n neuvola :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. xD Jos me muutetaan ni Aleksi joutuu soittaa sille ja kiittää, ku mä en pysty sanoo heippoi ilman kauheet itkemistä. :D

      Poista
    2. Joo en kans :D veetil loppu joulukuun puolivälissä hoito pph:lla ja vieläkin saatan ruveta itkemään, kun ajattelenkin koko asiaa ehkä pysty lukemaan niitä terveisiä mitä hoitsu kirjotti veetin reissuvihkoon :'D ehkä jonakin päivänä!

      Poista
    3. Apua, voin vaan kuvitella! :D Mä luin yks päivä ristiäiskorttei ja vollotin silmät päästäni. :D

      Poista