31.12.2014

BLOGIMUIJA

Jos vuosi 2013 sai hyppäämään uudelle aukeamalle koko elämässä, käänsi vuosi 2014 yhden sivun blogin suhteen. Tätä samaahan tää on ollut siitä tammikuusta 2011, kun ensimmäisen blogini perustin, mutta jotenkin koko homma tuntuu koko ajan vain enemmän omalta. Teini-iässä mua ei kiinnostanut harrastukset, vaikka muut ravasi jalkapallokentällä ja hevosen selässä, mutta tällä hetkellä tiedän mihin mä haluan käyttää vapaa-aikani, mistä just mä tykkään. Musta ei tullut harrastepalloilijaa eikä harrastetanssijaa, musta tuli harrasteblogimuija.

Blogivuosi ei alkanut helposti. Siinä missä muiden lapset herää vanhempien kaataessa kahvin kuppiin, herättiin meillä äidin avatessa Blogger. Aina. Joka ainoa kerta välittämättä siitä, oliko unta takana viisi minuuttia vai 50 minuuttia. J oli vielä kovin pikkuinen, joten varsinaista rytmiä ei ollut, enkä voinut alkaa kirjoittamaan tämän mennessä yöunille, koska silloin oli aika mennä itsekin. Olin valmis lyömään hanskat tiskiin. Poistamaan blogin tai vähintäänkin sulkemaan sen. Oma äitini sanoi taas muutaman viisaan sanan ja kehotti odottamaan hetken. Se hetki kannatti. 

Yön tunteina pohdiskelin blogia, sen jatkoa, nimeä, ulkoasua, kaikkea. Tammi-helmikuussa sain päähänpiston ja silloinen Ipanamaista vaihtui alkuperäiseen nimeen, blogista tuli jälleen OO SIELLÄ JOSSAIN MUN. Teksti on tatuoituna vasempaan kyynärvarteeni ja jotenkin se tuntuu kerta toisensa jälkeen niin omalta. Siitä kaikki lähti ja siihen toivon kaiken myös joskus loppuvan.

Blogi-innostuksen palatessa mukana on tuntunut tulevan uutta porukkaa. Facebook seuraajien määrä on tuplaantunut, sillä tammikuussa tykkääjiä oli 100 ja 200 tykkäystä meni rikki viime kuun alussa. Tiedän, varmasti olematon määrä jollekin, mutta suuri määrä mulle ja mun piskuiselle blogilleni. Seuraajamäärät ovat kasvaneet Facebookin lisäksi myös Bloggerissa ja Bloglovinissa, Instagramista sitten puhumattakaan.

Tätä kautta on tullut tutustuttua ihaniin ihmisiin: Toisiin bloggaajiin, lukijoihin ja seuraajiin. Yksi hienoimmista tyypeistä on varmasti ollut Korinna, joka on juuri niin lämmin ja ystävällinen mitä blogissaan antaa olettaa. Myös Mirkan kanssa nähtiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna, vaikka odoteltiin lapsia samassa ryhmässä jo vuonna 2013. Kuluneen vuoden aikana on tullut ystäviä Facebookiin/Instagramiin ja ystäviä netin ulkopuolelle. Viime vuonna sain tutustua blogin kautta ihanaan Katariinaan, jonka vihdoin näin tämän vuoden tammikuussa livenä, kun tämä saapui ristiäisiin kummin tehtäviin

Kuten aiemmin mainitsin, blogi ja bloggaus on alkanut tuntumaan enemmän omalta, mutta niiden ohella se on vihdoin myös alkanut näyttämään siltä. En pysty edes kuvittelemaan miten paljon ulkoasuun tuli joskus nähtyä vaivaa, sillä se vaihtui lähes viikottain.  Huhtikuun alun jälkeen banneri on pysynyt samana ja ulkoasu on muutenkin ollut kutakuinkin tämä. Ei mikään kummallinen mutta yhdenmukainen, siisti ja yksinkertainen yksityiskohtia, kuten kommenttien puhekuplia ja anonyymien avatareja myöten. Sellainen mikä on musta jees. Viimeisten kuukausien aikana bannerin ja otsikoiden fontti on kuitenkin yleistynyt niin paljon, että heti alkuvuodesta ajattelin tehdä pari pientä muutosta.

Kesällä pääsin Blogiringin siipien suojaan, jossa on ollut hyvä olla. Kukaan ei vedätä bloggaajia käyttämällä ilmaista mainostilaa, omia yhteistöitä ei rajoiteta, mikäli koen ne itselleni hyödyllisiksi tai mieleisiksi ja omistan itse blogini sisällön kirjoituksineen sekä kuvineen. Kukaan ei estä kirjoittamasta asioista, joista tahdon kirjoittaa eikä kukaan myöskään sanele mitä pitää sanoa, vaan saan kertoa rehellisen mielipiteeni juuri omin sanoin. Saatan saada kutsuja kamppiksiin, mutta niistä on mahdollisuus kieltäytyä, jos aihe ei tunnu itselle sopivalta. Saan siis pitää blogini sellaisena, mikä hyvältä tuntuu. Pitää tämän omannäköisenä ja omissa käsissä tietäen silti, että voin kysyä Ringin tyypeiltä mitä tahansa bloggaamisen liittyvää. 

Blogiringin kautta olen päässyt syksyn aikana kahteen mukavaan kampanjaan. Ensin saimme tutustua Pierre Robertin merinovillaisiin vaatteisiin ja myöhemmin hoideltiin ihoa kuntoon Apobasen kanssa. Molemmat näistä olivat todella hyödyllisiä ja olen niistä kovin kiitollinen, kiitos. Myös omat yhteistyöt ovat olleet sekä hyödyllisiä meille että todella mieleisiä J:lle. Lamazen leluja pääsimme testaamaan ensimmäisen kerran huhtikuussa ja uudelleen loka-marraskuussa. Kesäkuussa Nabby lähti mukaan yhteistyöhön ja saimme testaukseen itkuhälyttimen, jonka ansiosta J siirtyi omaan huoneeseen hyvin lopputuloksin.

B( . ) ( . )BS, Mutta mitä kuuluu imetykselle? ja A Beautiful Body olivat postauksia, joiden takia AV-palstalaisten mukaan homma on lähtenyt käsistä ja blogi muuttunut siveettömäksi. Koko tämän blogin reilu kahden vuoden historian luetuimmat-lista meni uusiksi, sillä yhdeksän luetuimman postauksen joukkoon ylsi kahdeksan tänä vuonna kirjoittamaani juttua. Luetuimpia olivat  B( . ) ( . )BSÄlä usko niihin hetkeäkään, Helppo polku kaltevana vietti mutkaanMiltä äidit näyttävät?Welcome to Betonihelvetti, Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkainKun vauva tuli taloon (, jonka kommenttiboksissa kuhisi) ja Tätä et tiennyt meistä. Omat lempipostaukseni ovat olleet ehdottomasti J:n kuukausittaiset kehityspostaukset, sillä niitä on ollut mukava lukea jälkeenpäin.

Ihan superia, että kuluneesta vauvavuodesta on muistissa niin paljon ja että mulla on mahdollisuus jakaa myös paloja tulevasta taaperovuodesta teidän kanssa. Kiitos siis jokaisesta kommentista täällä ja Instagramissa, kiitos tsempeistä, kiitos neuvoista ja vertaistuesta, kiitos, kiitos, kiitos. Vaikka kirjoitan lähinnä itselleni niin ootte te vaan melkoinen innoite siellä taustalla! Toivottavasti viihdytte meidän mukana vielä seuraavankin vuoden ajan.

6 kommenttia

  1. sait mut itkee täl :DD teit on ollu nii kiva seuraa ja sun blogi on nii helmi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. löysinki kerra muutaman blogi mis oli samanlaine rivitys banneri samal fontillaki viel :(

      Poista
    2. Joo, se entinen oli yleistyny aika paljon bannerissa ja tekstien otsikoissakin, vaikkei taida olla Bloggerin omia fontteja. Mä törmäsin myös syksyn aikana yhteen tai kahteen, mutten jaksanu alkaa väsäilemään itselleni uutta, kun toivoin, et niissä menis vaihtoon. :)

      Poista
  2. Teet kyllä hienoa "työtä" ja paikkasi blogiringillä ansainnut. Hauskaa uuttavuotta teille! :)

    VastaaPoista