10.12.2014

378 PÄIVÄÄ IMETYSTÄ

Toisen rinnan kohdalla "vain" 320 päivää. Höpöttelin imetyksestä vähän jo toukokuussa, mutta nyt tuntui ajankohtaiselta palalta aiheen pariin...

Kuten jo aiemmin olen maininnut, mä olen ihan superiloinen siitä, miten hienosti imetys on sujunut ensimmäisistä päivistä alkaen. Meidän ei kertaakaan ole tarvinnut turvautua korvikkeisiin ja pulloa koitettiin tasan kerran noin puolen desin tilkan kanssa ihan vain koska tahdoin tietää, huoliiko J edes pulloa, jos sille tulee joskus tarve. Ensimmäiset hampaathan täällä tehtiin jo 3,5 kuukauden ikäisenä ja sen jälkeen olen saanut käydä lukemattomia "Ai niin monta hammasta jo! Ethän sä sit enää imetäkkään? Ai mitä, etkä, ai imetät oikeesti vai!?" -keskutelua. Kyllä, kyllä meilläkin on katsottu miten äiti reagoi, jos purraan pienet talttahampaat yhteen kesken imetyksen ja monta kertaa katsottiinkin - tehdään sitä myös yhä. Toisinaan sitä on itsekin saanut purra hampaita yhteen vedet silmissä, mutten ole omalla kohdallani kokenut sitä kuitenkaan riittäväksi syyksi lopettaa imetystä.

Noin neljän kuukauden iässä lopetin täysimetyksen ja alettiin maistelemaan soseita kerran päivässä. Välillä oli päiviä, jolloin makuihin tutustuttiin kahdesti ja välillä saattoi olla muutama soseeton päivä. Imetys oli kuitenkin kovin mutkatonta, joten soseet saivat jäädä odottelemaan puolen vuoden ikään asti ja maito oli J:n ainoa ravinto. Kuuden kuukauden kohdalla paino oli noussut vähänlaisesti, saatiin neuvolasta kehotus alkaa syömään viisi ateriaa päivässä ja niiden myötä imetys väheni hieman. 10-kuisena J alkoi syömään muutamia hapanmaitotuotteita ja tällöin ruokajuomaksi vaihtui piimä ja myöhemmin allergian toteamisen jälkeen soijamaito. Jo muutaman kuukauden ajan imettäminen on siis rajoittunut aamuun ja iltaan.

320 imetyspäivän kohdalla turhauduttiin. Maitoa tuli ja tulee edelleenkin vähän, muttei niin paljoa, että J olisi jaksanut nähdä vaivaa. J imaisi ja päästi irti. Saattoi tehdä saman uudelleen, mutta lopulta turhautui ja kiukustui. Päätin luovuttaa toisen rinnan osalta siihen ja jatkaa vain toisella. Nyt 58 päivää myöhemmin huomaan, kuinka maito alkaa vähenemään myös toisesta rinnasta ja mulla on vähän pelko siitä, että jos imetyksen kanssa päästään loppuvuoteen asti niin ensi vuotta ei enää kovinkaan pitkälle.  En asettanut itselleni minkäänlaisia tavotteita asian suhteen vaan päätin imettää niin kauan kun maitoa riittää tai niin kauan kun homma tuntuu mukavalta, mutta siitäkin syystä olo on vähän haikea, kun tämä on ollut meidän yhteinen juttu niin kovin pitkään. Rakastan sitä hetkeä, kun toinen makoilee tyytyväisenä iholla silmät kiinni, tuijotuksen huomattuaan katsoo suoraan silmiin ja väläyttää maailman suloisimman hymyn.

Ehdin jo vähän toivomaan, että J vierottaisi itse itsensä ajan kuluessa, mutta niin ei kuitenkaan ole. Yhtenä iltana tämä söi tuttuun tapaan puuronsa ja hörppäsi soijamaitoa päälle ennen virallista iltamaitoa (= tissiä). Pieni määrä maitoa tuli kuitenkin ylös, joten en viitsinyt täyttää pientä vatsaa enempää, vaan mentiin iltapesujen jälkeen suoraan nukkumaan. Tai ainakin yritettiin. Huutoa kesti puoli tuntia, sitten luovutin ja hain J:n tissille. Ei omienkaan rutiinien muuttaminen ole helppoa, joten turha olettaa, että tavallisesti mihin tahansa sopeutuvan lapsen olisi. Nyt tuntuu, että ollaan tulossa umpikujaan enkä oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Tällä hetkellä luetaan iltapesujen jälkeen kirjoja ja mennään siitä maidolle, mutten tiedä olisiko järkevämpää koittaa muuttaa järjestystä niin että mentäisiinkin ensin maidolle ja sitten luettaisiin kirjoja, jottei maitoa ehkä enää yhdistettäisi nukkumiseen? Onko järkeä jatkaa viimeiseen pisaraan ja turhautumiseen asti, kun maitoa ei enää tulisikaan riittävästi? Kannattaisiko imetys katkaista kerralla jo lähiaikoina? Mä olen taas hukassa, joten kaikki vinkit tissitakiaisen vieroittamiseen on tarpeen. Help mii. Jotain, mikä käy tuon pienemmän osalta mahdollisimman kivuttomasti, jos sellaista vaihtoehtoa edes on.

8 kommenttia

  1. meillä loppui tissittely itsestään joten vaikea sanoa mutta ehkä järjestyksen vaihtaminen olisi helpointa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mäkin ehkä ajattelisin... Juuso on vaan aika valmis nukkumaan maidon jälkeen niin en tiedä piristyykö liikaa, jos tulee takas pois makuuhuoneista.

      Poista
  2. Helpointa olis varmasti katkaista imetys kerralla, mutta varmaan mukavin ja hellävaraisin tuo yllä mainittu. Tsemppiä (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ääääh, on tää vaikeeta! Kiitos kuitenkin. :)

      Poista
  3. Mä olen myös lopettelemassa imetystä vuoden ja viiden kuukauden jälkeen. Iltaimetys saatiin pois siten, että mies vie lapsen nukkumaan. Tähän saakka on nukahtanut rinnalle. Meni yllättävän kivuttomasti ja ilman huudattamista. Tällä hetkellä imetän 1-3 kertaa päivässä. Riippuen siitä olenko yksin lapsen kanssa. Jos olen niin imetyskertoja on enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei nukahdesta rinnalle vaan mä vien hereillä ollessa sänkyyn ja poika nukahtaa siellä itsekseen minuutin - 30 minuutin kuluessa. Siks onkin hassua, et maidotta meneminen oli ongelma, vaikka kuitenkin on puolen vuotta nukahtanu itsekseen. :/

      Poista
  4. Mä olen kuullut, että aika moni pieni taapero on itse todennut että maito on "loppu" tai tissi "rikki" jos maito on oikeasti loppunut ja sitten ihan itse luovuttanut :) Mä ehkä käyttäisin jompaa kumpaa noista termeistä selittääkseni lapselle että alkaa homma lähestyä loppuaan, ellei jatkaminen tai maidon lisääminen ole enää vaihtoehto, varmasti pehmein tapa vieroittaa äidintahtisesti? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä vähän toivoinkin, et tulisit fiksuna kommentoimaan ja oisin varmaan kyselly Fb:ssä ellet ois tullu. :D Pitäisköhän sen enempää miettimättä jatkaa niin kauan, ettei Juuso saa enää riittävästi, jos vaikka sit jäis tyytyväisenä sänkyyn, kun huomais saman itekki. Tuntuu, et stressaan tätä nyt vähän liikaa. :p

      Poista