19.9.2014

HELPOTTUNUT

"Suloinen, hyväntuulinen poika. Iholla muutama kuiva läiskä. Sydän ja keuhkot ok, vatsa ok, pituuskasvu tasaista, paino ei ole enää laskenut." ja mä olen niin helpottunut. Mitathan näyttivät tänään tältä..

9 kuukautta (19.9.) (9 kuukautta (28.8.)).
8 030 grammaa (8 030 grammaa).
71,5 senttiä (70,4 senttiä).

Paino ei ollut vieläkään noussut, mutta lääkäri oli todella iloinen siitä, ettei se myöskään ollut laskenut. J:llä oli koko neuvolan ajan meno päällä ja sai paljon kehuja muun muassa huumorintajustaan (äitiin ja isiin tullut), kommunikoinnistaan ja puheen ymmärtämisestä. Toiset verikokeet olivat olleet täysin ok ja J:n nähdessään lääkäri ei ollut lainkaan huolissaan pojan voinnista. 

Höpöteltiin niitä näitä reilu puolen tunnin ajan ja jossakin vaiheessa kuulin kysymyksen "Miten paljon sä oot miettinyt tai stressanut tätä?". Kysymys tuli täysin yllätyksenä ja vastasin lyhyesti vain, että jonkin verran. Sen kuulemma huomasi ja herkkänä tyyppinä aloin totta kai pillittämään. Sain nenäliinan, taputuksen olalle ja lääkäri muistutti, ettei vika ole missään vaiheessa ollut mussa vaan olen tehnyt kaiken voitavani. On ollut vähän syyllinen olo, vaikka järjellä ajateltuna olenkin tiennyt, etten pysty vaikuttamaan painon putoamiseen. Silti tuntui hirvittävän hyvältä kuulla se myös jonkun toisen suusta. 

Just nyt kaikki on hyvin, mutta saatiin silti aika taas vajaa kuukauden päähän, jotta päästään tarkistamaan tilanne painon suhteen.

14 kommenttia

  1. Me mentiin pitkän aikaa miinuskäyrällä painon kans ja itkeä tirautin monta kertaa ja mietin jo et ottaako joku kohta lapsen pois kun neuvolassa kysyttiin: ANNANKO MÄ LAPSELLE RUOKAA.

    Sit vuoden tietämillä lääkärineuvolassa lääkäri sanoi kaiken olevan normaalisti. Pituuskasvu oli ollu huimaa ja lääkäri sanoi että näkee että lapsi syö juuri sen verran kuin tarvitsee.

    Tiedän ettei ulkopuolisen tai läheisenkään auta jankata et kyllä se vielä kerkee pyöristyä, mutta niin siinä lopulta todennäköisesti käy. Tsemppiä sulle jaksamiseen, olet anyway paras äiti lapsellesi ja yrität parhaasi. Kaikki ei vaan aina ole äidistä kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanski - Kaiken takana on äiti.,
      Mulla oli ennen raskautta vähän ongelmia syömisen suhteen ja mun tietääkseni se lukee neuvolan papereissa niin pelkäsin myös, et jossain vaiheessa ne kuvittelee, etten anna ruokaa Kukulle. Verikokeissa kyllä oli katottu aliravitsemuskin, mut varmaan se on ihan yleinen juttu.

      Varsinaista pyöristymistä en edes odota, kun Juuso oli vauvana tosi pyöree niin luulen, että on vaan tasottunu nyt "normaaliksi".

      Kiitos!

      Poista
  2. Tuttu tunne tuo, kun lapsi ei kasvakkaan "odotetusti". Meillä asustaa myös hyvin pienikokoinen poika, hän täytti pari viikkoa sitten vuoden ja viimeviikon perjantaina neuvolassa saatiin mittoja 9200g ja reilut 74cm. Meilläkin jossain kohtaa paino vain jymähti ja kerran neuvoloiden välillä paino oli jopa laskenut ja ollaan jouduttu käymään myös painokontrolleissa. Nyt painoa on kuitenkin kahden viimeisen kuukauden aikana tullut ihan ok:sti, mutta joulukuussa joudutaan vuorostaan pituuden kanssa kontrolliin. Ressaaviahan nuo tommoiset on, mutta olen päässyt suurimmista huolista irti, kun pojan yleisvoinnista näkee, että hän voi hyvin vaikkei ehkä kasvakkaan ihan neuvolan käyrien mukaisesti! :) Eiköhän teilläkin viellä harpata ;)

    alittlebitoflightblue.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirie,
      Joo no Juuso täyttää parin kuukauden päästä vuoden niin ei meilläkään kovin suuria 1v-mittoja taideta saada. Saa nähdä menisköhän edes yhdeksän kiloa rikki! Kuulla on pituutta tullu koko ajan hyvin ja paino oli laskussa muutaman kuukauden, mut ehkäpä tää nyt tästä!

      Poista
  3. Ihana Juuso, ihana SINÄ<3 terkuin tunteellinen oululainen yhden viinilasin jälkeen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä toinen oululainen:)
      Ihania ootte koko porukka, ethän sä itsekään mikään jättiläinen taida olla? Ja mikäli oikein muistan ei taida Kukun isäkään olla? Tosin viimeksi ollaan nähty varmaan jo kohta yli kymmenen vuotta sitten... Ja kyllähänsitä huolta kantaa ja pohtii jos mitä. Välillä tuntuu että käyrät näyttää miten sattuu, jospa Kuku on nyt vaan ottanut pituusspurtin T. Kukun isän pikkuserkkujen äiti Oulusta

      Poista
    2. Anonyymi 11:17,
      Onpa ollu koko päivän hassu olo tän kommentin takia, kunnei osaa ajatellakaan, että meijän juttuja seuraa tällasetkin tyypit! Samalla kivaa ja vähän jopa jännittävää. :)

      Mä oon tainnu aina mennä molemmissa käyrissä keskikäyrän alla ja Aleksikin on tosiaan pieni. Neuvolassa just juteltiin, et Kuulla on aineenvaihdunta niin vilkasta ja on ihan älytön liikkumaan niin energia riittää pituuskasvuun, muttei painon nousuun. Jospa tää nyt kuitenkin alkais taas nousemaan, kun saa ottaa hapanmaitotuotteitakin käyttöön!

      Poista
  4. Moikka!
    Kadotin sun blogin ilmeisesti edellisen osoitteenvaihdoksen aikaan. Nyt sattumalta olit kommentoinut tutun tytön instagramiin ja hoksasin tilisi kautta uuden osoitteen! hei vain ja täällä ollaan taas! Oon lukenu jo "Janna Alexandra"-nimisestä blogistasi lähtien :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 20:28,
      Aijaa. Kiva, kun eksyit taas mukaan! :)

      Poista
  5. Hei! Mä en varsinainen lukija ole, vaan satunnaisesti olen käynyt katselemassa sun blogia (ehkä mä nyt muistan lisäillä listalle!). Haluan nyt vain kertoa, että meilläkin on hyvin sirosti kasvava lapsi. Ollaan käyty kasvukontrolleissa ja verikokeissa. Mitään erityistä syytä 'vähäiselle' painolle ei ole löytynyt, vaan koska me lapsen vanhemmat ollaan myös hyvin siroja oltu jo pienenä, on myös lapsikin. Hän kasvaa ja kehittyy oikein mainiosti, pituutta tulee enemmän. Liikkuu niin hurjan paljon ja vatsa toimii. ;) On myös eroja näissä hoitajissa, jotka seuraa ja tutkii. Joku takertuu käyriin enemmän, joku katsoo (onneksi) enemmän myös lapsen olemusta. Ja siis niin, älä stressaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elisabet,
      Kiva, kun päätit kommentoida, vaikka vaan satunnaisesti seurailetkin! :)

      Mä en tiedä oltaiskohan jouduttu lainkaan kontrolleihin, jos painoa ois koko ajan ollu vaan vähänlaisesti vai johtuko ne käynnit pelkästään painon putoomisesta. Nyt tosiaan ton koon voi laittaa geenien piikkiin, kun se painon lasku kuitenkin pysähtyi. :)

      Ja kiitos, koitan olla stressaamatta. Melkonen taakka tosiaan putos harteilta viime neuvolareissulla!

      Poista