5.5.2014

NEUVOLASSA

Vitsit, miten mä tykkään näistä neuvolapäivistä. Niitä odottaa aina kuin nousevaa kuuta ja vuoron oltua ohi sitä odottaa jo innolla seuraavaa. Lähteminen venähti tänään, joten mentiin muutamaa minuuttia myöhässä, mutta ehdittiin silti odottelemaankin pienen hetken ja ilokseni neuvolassa oli myös MUTSIS ON. Emilia ja pieni Noah-Michel! Ujona tyyppinä pohdiskelin hetken, mutta lopulta uskalsin moikata Emiliaa. Nomppu ja J ihmettelivät toisiaan, juttelivat pari "sanaa" keskenään ja vaihtoivat hymyjä. Ihanat, pienet pojat!

Nukkumisen sijaan J höpötti koko matkan neuvolaan, joten oli ihan yliväsynyt, mutta jaksoi kuitenkin jatkaa hymyilyään ja jutteluaan vielä neuvolatädillekin. J on ollut ihan pienestä pitäen yhden paikan vauva: Pojan viihtyessä suurin virhe on mennä syystä tai toisesta liikuttamaan tyyppiä senttiäkään, oli kyse sitten sylistä tai vieressä olemisesta. Kaveri loukkaantuikin syvästi joutuessaan vaa'alta mittaukseen ja itkua aiheutti myös rokotukset, mutta tälläkin kertaa oltiin ihan yhtä reippaita, hiljennyttiin heti syliin päästyä, eikä äitikään tirauttanut enää kyyneliä. Nyt voidaan huokaista helpotuksesta, sillä seuraavat rokotteet saadankin vasta seitsemän kuukauden päästä!

Neuvolassa kaikki oli hyvin, mutta ihmetystä aiheutti suussa oleva pieni patti... J:n ikeneen, alahampaiden väliin ilmestyi pienen pieni pyöreä pallo jo ennen hampaiden puhkeamista, kolmen kuukauden iässä, mutten muistanut kysyä siitä aiemmin. Tänään tuli kuitenkin puheeksi ja jopa hammaslääkäri kävi kurkkaamassa suuta, muttei ottanut asiasta selvää. Suu ei tunnu olevan kipeä, eikä parissa kuukaudessa ole tapahtunut muutosta, joten pattia vain seuraillaan. Mikä lie. 

Mitat olivat seuraavat ja korttiin ilmestyi alla oleva teksti...

5 kuukautta (4 kuukautta).
7 870 grammaa (7 350 grammaa).
65,8 senttiä (64,2 senttiä).
44 senttiä (42,8 senttiä).

"Söpöläinen. Hienosti kasvaa ja kehittyy. Saanut maistiaisannoksia interleukin. Maitona rintamaito. Selällään liikkuu, kääntyy mahalta selälleen. 2 hammasta."

Ja taas sai äiti olla kovin ylpeä. Viime kerralla rokotteista ei ilmennyt minkäänlaisia oireita, tänäänkin J on ollut iloinen oma itsensä ja tällä hetkellä pieni nukkuu toista tuntia tyytyväisenä. Muutaman viikon päästä ollaankin jo puolivuotiaita ja äitikin vanhenee ihan pian taas vuodella... Apua.

2 kommenttia

  1. Hih, mä selailin aikani kuluksi sun ihanaa blogia ja törmäsin itteeni, oli kyllä hauska törmätä, pitää törmätä uudestaan tarkotuksella! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emilia,
      Voi kiitos! Joo ehdottomasti pitää! :)

      Poista