1.1.2014

NO SE VUODEN ENSIMMÄINEN

Vuoden ensimmäinen postaus kysymyspostauksen merkeissä. 

Harrastatko vapaa-ajalla liikuntaa? - En tiedä, oliko tää kysymys tarkoitettu ennen raskautta, sen aikana vain jälkeen, mutta ennen kävin lenkillä, raskauden aikana en kyennyt liikkumaan ilman tukea ja nykyään mulla menee vapaa-aika blogin parissa, nukkuessa, suihkussa tai siivotessa.

Pelkäätkö syömisen tai laihdutuksen lähtevän käsistä sun taustan takia? - En, ei ole syytä pelätä.

Pelkääkö Aleksi? - Kuulemma pelkää mun syövän kaikki sipsit. Ilmeisesti siis ei.

Mikä sun lähtöpaino oli, monta kiloa tuli ja mitä nyt painat? - Lähtöpaino oli 53 kiloa, raskauskiloja tuli vähän reilu 17 ja nyt painan jotain 55-60kg.

Kauan ootte seurustellu? - Maaliskuussa kolme vuotta.

Miten päätitte muuttaa yhteen? - Äiti ehdotti, että voitais ettiä kämppää meille. Ajatus ei koskaan ollut edes käyny mielessä, mutta innostuttiin kuitenkin heti.

Ootteko harkinnu naimisiin menoa? - Ollaan me siitä jotain höpötelty, muttei mitenkään harkittu asiaa sen vakavammin.

Miten teijän suhde on niin ruusuilla tanssimista? - Hahhah, se on kaukana siitä. Ollaan vaan hypitty niin monta kertaa piikkien päällä, ettei niitä enää tunne.

Kerro joku teille tapahtunu sattumus? - Tanssittiin Aleksin sängyllä niin, että poltettiin pannulla olleet kanapihvit.

Mitä Aleksi opiskelee/missä on töissä tällä hetkellä? - Tällä hetkellä odottelee työttömänä pikaista armeijavisiittiä.

Miten uskot pärjäävänne taloudellisesti lapsen synnyttyä? - Samalla tavalla kuin ennen.

Mistä saat rahaa, kun et opiskele tai käy töissä? - Sain sairauspäivärahaa äitiysloman alkuun asti.

Missä päin Turkua asutte?
- Länsi-Turussa, sen tarkempaa aluetta tuskin kerron blogin puolella.

Minkä kokoinen asunto teillä on?
- 75,5 neliöinen kolmio.

Ootko aina halunnut nuorena lapsia?
- En. Mun ei koskaan pitänyt seurustella vakavasti tai hankkia lapsia.

Mitä tarkoittaa esim. 15+4? 
- Menossa on 16. raskausviikko. Kokonaisia viikkoja kasassa 15 ja  päiviä neljä.

Raskauden ensioireet? - Nyt kun miettii niin oudot, yhtäkkisesti muuttuvat himot ja herkistynyt hajuaisti, mutta sillon niitä ei osannut yhdistää raskauteen.

Oliko lapsi toivottu? 
- Oli. <3

Mitä sun vanhemmat ajatteli, kun kerroit niille raskaudesta?
- Vaikeaa sanoa, mitä muiden päässä liikkuu. Luulen kuitenkin, että äiti oli ainakin alkuun pettynyt.

Mitä ajatuksia hankala raskaus aiheutti?
- Ei koskaan enää.

Mikä raskaudessa oli parasta?
- Vauvan kanssa kommunikointi. Joka aamuyö sai herätä toisen potkuihin ja tökittiin toisiamme vuorotellen. Ihan käsittämätöntä, että nyt ne samat pienet jalat on tässä mun vieressä!

Entä kamalinta?
- Pelko. Ensin pelättiin varhaisultraa, sitten raskausviikolle 12 pääsyä, rakenneultraa ja viikon 28 jälkeen jännitettiin ennenaikaisuutta. Eikä se pelko kyllä synnytykseen päättynyt, tuskin päättyy koskaan.

Pelkäsitkö, kun jouduit ekan kerran sairaalaan? - Pelkäsin J:n puolesta. Sinne jääminen tuli yllätyksenä, koska olin ihan varma, että mennään turhaan.

Miksi olit vuodelevossa ja kuinka kauan? - Kohdun sisäsuu oli kolme senttiä auki ja rasitus olisi saattanut edistää tilannetta (=keskosvauva). Raskausviikot 29 - 35 täydessä vuodelevossa, sen jälkeen sai vähän touhuilla.

Miten kulutit aikaa? - Katsoin Gleetä, luin blogeja, roikuin Facebookissa, tein Sudokuja ja Aleksi osti mulle värityskirjan, haha.

Mitkä jutut oli kiellettyjä? Saitko esim. siivota tai tehdä ruokaa? - No mulla oli istumis-, liikkumis- ja yhdyntäkielto, joten sain maata sängyssä, liikkua vessareissun ajan ja käydä suihkussa. Kaikki muu oli kiellettyä.

Synnytykertomus, kun oot synnyttäny?
- Synnytyskertomuksen löydät täältä

Miten olit valmistautunut synnytykseen? 
- Itse asiassa en mitenkään, mä en ollut edes katsonut yhtäkään synnytysvideota. Luotin siihen, että kroppa hoitaa homman.

Jännittikö Aleksia synnytys?
 - Ei oikeestaan.

Olitko suunnitellut ottavasi kaikki mahdolliset kivunlievitykset?
 - Epiduraali oli ainoa, jota ajattelin, mutten koskaan ehtinyt saamaan sitä, joten menin ilokaasulla.

Mikä pelotti eniten synnytyksessä?
- Ettei vauva hengittäisi tai en jostain muusta syystä saisi pientä heti vierelle. Toinen pelko oli sektioon joutuminen tai se, ettei keuhkot kestä astman takia.

Olitko kauan kipee synnytyksen jälkeen?
- Jälkisupistuksia tuli muutama päivä, muuten pahin kipu taisi kestää ehkä pari viikkoa.

Onko synnytyksestä vielä merkkejä? - Eipä oikein, jälkivuotokin alkaa olla lopussa.

Koetko osaavasi hoitaa lasta?
- Siis joo kyllä mä pystyn tarpeisiin vastaamaan, mutta välillä, kun toinen itkee masua ja äiti saa J:n meitä nopeemmin hiljentymään niin tulee sellanen olo, että äääääh.

Mikä vanhemmuudessa on parasta?
- Nähdä, kun toinen oppii uutta ja käyttää uusia taitoja niin innoissaan. Maailman ihanin hymy. <3

Millä nimellä isovanhempia tullaan kutsumaan?
- Mumu/mummu, mumma ja pappa x2.

Onko J niille ensimmäinen lapsenlapsi?
 - Mun vanhemmille on.

Millä nimillä "puolikkaita isovanhempia" tullaan kutsumaan?
- Ihan vaan nimillä.

Entä teitä?
- Äiti ja iskä/isi.

Minkä nimisiä ja ikäsiä sun sisarukset on (kokonaiset, puolikkaatm vanhempien uusien kumppaneiden lapset)? 
- Enkeli-isoveli Miska 21v, sisko- ja velipuoli Veera 11v ja Oskari 8v. Äitin miehen lapsia en kyllä sisaruksina pidä millään tavalla, mutta Jonas 20v, Johan 17v, Julie 15v.

Kummalta vauva näyttää?
- Aleksin kopio. 

Koska ristiäiset on?
- 25. tammikuuta.

Mitä nimiä ootte miettiny?
- Kerron niitä varmaan enemmän ristiäispostauksessa.

Montako kummia J:lle tulee?
- Kolme, koska mä tuskin jaksan tapella Aleksin kanssa neljännestä, heh.

Oliko kummit vaikea valita ja saiko molemmat haluamansa kummit?
 - Ei. Kahta oltiin mietitty pitkään ja kolmas vaan tuntui enemmän kuin sopivalta. Jos en koita saada tahtoani läpi niin on yks tärkeä ihminen, jonka olisin ehdottomasti halunnu kummiksi. Saattaa vaan olla, että ton päätä on ihan turha koittaa kääntää ja sekös ärsyttää...

Mitä lahjoja J sai jouluna?
- Lahjat löytyy täältä.

Kumpi sietää huutoa paremmin? 
- Se vähän riippuu. Mennään varmaan aika samoissa, mutta jos oon nukahtanut ihan muutama minuutti sitten ja J alkaa itkemään niin oon niin väsynyt ja kiukku, että Aleksi jaksaa paremmin sillä välin, kun lasken kymmeneen(tuhanteen).

Miten lemmikit on ottaneet J:n vastaan?
- Yllättävän hyvin. Janekin antoi mulle anteeksi, että toin meille rääpäleen.

Haluaisitteko lisää lapsia ja millaisella ikäerolla? 
- Tällä hetkellä näin on hyvä. Mulla kuitenkin on jo ikävä masua, eikä koskaan pidä sanoa ei koskaan. Kahden - kolmen vuoden ikäero olis kiva, mutta mutta... Saa nähdä.

Haluaisitko seuraavaksi tytön vai pojan?
 - Ei sukupuolella olis väliä, mutten osaa kuvitella meitä tytön vanhempina.

Onko jotain mitä vauvalle kannattaa ehdottomasti hommata? 
- Nenäfriida tuli ensimmäisenä mieleen. Sen keksijä ansaitsis palkinnon


4 kommenttia

  1. Teijän poju on niiiiin söpöliini!:)

    VastaaPoista
  2. Huhhu,ei voi muuta sanoa."Pelkäätkö laihdutuksen lähtevän käsistä sun taustan takia?En,ei ole syytä pelätä".Eipä,nainen sä oot ollu jo hullun hoikassa kunnossa 10 päivää synnytyksen jälkeen.Sä oot hoikka ku mikä ja väität että haluat lopuista raskauskiloista eroon ja muutamasta ylimääräisestäkin.Siis mistä sä niitä kiloja revit?Sua ja sun palautumista on kehuttu ja sä oot poistanut kuvat joissa niin on tapahtunut.Ensinäkin imettäessä ei sais laihduttaa ja toiseks oot ollu jo ennen raskautta ilmeisen hoikka ja kaivannut ruokaremonttia.Sitten ku vihdoin sait parhaan syyn ryhtyä siihen,onnistuit ja nyt sulla on maaliman paras syy elää ja pysyä terveenä ni ei ku sä tavoittelet jotain pakkasen raiskaaman pulkannarun ulkomuotoa.Sulla on oikeesti vääristynyt kuva itestäs,jos lähes kaikki äimistelee sun palautumista ja sitä kuinka hoikka ja kaunis oot mutta sä et kestä sitä.Pahoittelut suorasta puheesta ja anona esintymisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 01:07,
      Kirjottelin puhelimen kanssa aamulla pitkät pätkät, muttei kommentti tullukaan, enkä enää muista puoliakaan, mutta siiiiiis... Totta kai saa puhua suoraan ja anoudesta huolimatta saatan tietää kuka siellä kirjoittaa, vaikka voin myös olla väärässä.

      Itse asiassa just viime yönä valvoin, kun toinen nukkui niin söpösti sängyssään, enkä saanu silmiäni irti. Samalla mietin, miten paljolta Juuso mut pelasti. Vasta nyt osaan ajatella, missä tilanteessa tasan vuosi sitten olin, eikä ole tarkoitus päästää touhua käsistä tällä kertaa. Niitä kiloja kyllä on, mutta haluan vaan tarkkailla syömistä, käydä päivittäin vaunulenkeillä ja sillä tavoin saada ylimääräiset pois - tarkoitus ei todellakaan ole pakkojuosta oksentamiseen asti.

      En pidä itseeni mitenkään hoikkana, vaikkakin ihan suht hyvin palautuneena. Ihmisten kommentit hoikkuudesta/laihuudesta kuulostaa sarkasmilla kirjoiteltulta ja siitä syystä poistin kuvan. Ei tehnyt mieli kiitellä kommentoijia, kun en kuitenkaan ole samaa mieltä, enkä jaksanut väittää vastaan, koska sitä saa tehdä jatkuvasti kotonakin.

      Poista