11.8.2013

TURHANPÄIVÄISTÄ

Minä täällä taas, Dino (vaikka harkitsenkin jo vakavasti oikean nimeni paljastamista)! Kirjoitin teille viimeksi, kun olin 12 viikon ikäinen ja tiedättekö mitä.. Tällä hetkellä viikkoja on kasassa huimat 25+1, joten ikää on 23 viikon verran. Viime kerralla pää-perämittani, eli CRL oli kahdeksan senttiä ja painoa minulla oli olemattomat 50 grammaa - nyt mittaa on 22 senttiä (kokonaisuudessaan 30) ja painan päätä huimaavat 800 grammaa, ihan pian kilon! Olen melko fiksu kaveri, tuskin siis perinyt mitään äidiltä tai isältä. Osaan kertoa, kun kaipaan ravintoa, kiitän ruoasta ja rauhoitun, kun minulle soitetaan Bola-korua. Olen jo riittävän vahva potkimaan niin, että liikkeet näkyvät päällepäin ja äiti tuntee kutitusta, kun pissailen pitkin vatsan seinämiä. Korvani ovat olleet paikoillaan jonkin aikaa ja kuulen ulkoisiakin ääniä, kuten puhetta ja musiikkia. Ihoani peittää hento untuvapeite ja minulta löytyy jo sekä kulmakarvoja, ripsiä että hiuksia. Noin kolmen kuukauden päästä olen täysiaikainen, mutta minulla olisi mahdollisuus selvitä jo nyt ja mahdollisuudet kasvavat päivä päivältä.

Äiti on samaan aikaan onnellinen ja surullinen. Kuten olette saattaneet huomata, isi tuli pois armeijasta ja äiti meinasi seota onnesta, kun puhelimeen saapui yllättäen viesti "Tuuks avaamaan oven?". Oksentaminen jatkuu edelleen, mutta se on vähentynyt huomattavasti ja hyvän viikon sattuessa kohdalle, saattaa olla päivä, jolloin siitä ei tarvitse kärsiä ollenkaan - kyllä se tästä! Mikäkö äidin tekee surulliseks? No kun se stressaa kaikesta ja kaikkea.. Äitiä pyörryttää jatkuvasti, jos se koittaa tehdä vähänkin jotain eikä edes Myllyn kiertäminen onnistu, sillä jo kahden kaupan jälkeen silmissä alkaa sumenemaan, päässä pyörii ja jalat ovat spaghettia. Toinen huoli on viikko viikolta lisääntyvät harjoitussupistukset, joita esiintyy useita kertoja päivässä, vaikka kyse olisi pelkästä levosta. Ei niissä muuten mitään, mutta äiti ei tahdo myöntää edes itselleen, että saattaa joutua taas (....) pettymään ja pettämään, koska neuvolatäti oli viime kerralla sitä mieltä, ettei suosittele edes kokeilemaan työharjoittelua tällä supistusten ja huimauksen määrällä. Täti kyllä huomasi äidin venähtäneen ja huolestuneen naaman, mutta koitti rauhoitella sillä, että kyllä sitä myöhemminkin ehtii ja nyt huolehditaan vaan itsestä ja pienestä. Niinpä niin... Myös muutto (tai edes asunnon etsiminen) stressaa, sillä sopivaa ei tunnu löytyvän ja tässä talossa asuminen olisi kanssani mahdotonta: Vaikka nukkuisin yöni hyvin, äiti joutuisi valvomaan aamuyöhön asti kuunnellen naapureiden mekastusta. Voi kun meille löytyisi jo koti. Kaikesta huolimatta äiti on hirmu onnellinen siitä, että voin hyvin ja isi on taas kotona. Ne on ne pääasiat ja muut hommat hoituu kyllä - jos ei ennemmin niin myöhemmin.

12 kommenttia

  1. toi on kyl totta et varmaa haluisit suorittaa sen koulun nyt mut kannattaa kuiteki miettii et kannattaaks se tol olol ku sua pyöryttääki nii helpost :( mite niit mummoi hoitaisit ku sustaki täytyy pitöö huolta :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 19:19,
      Eipä tähän taida olla mitään sanottavaa. Näin se varmaan aikalailla ois.

      Poista
  2. Joo, Kata sanoo nyt wanhana&(wannabe)wiisaana, että nyt vain lepoa ja Dino-pieneen keskittymistä! <3 Sulla on kaikki maailman aika vielä ehtiä valmistua, ja lopuista opinnoistakin saa paljon enemmän irti kun pystyy pysymään pystyssä ja olla oksentamatta! <3 Mä hei vasta aloitan uudessa koulussa ja oon sentään 25! Eli nou hätä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. -K-,
      Hihihi, vanha ja viisas. :D <3 Onhan seki joo totta, nyt mulla menis koko harjottelu siinä, kun keskittyisin pysymään pystyssä, et ei musta ois edes pahemmin apua niille mummoille. :(

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Anette - Operaatio Äiti.,
      Joo eipä tässä oikeen muuta oo tullu muutamaan kuukauteen harrastettua. :/

      Poista
  4. onks sul paljonki supistuksii ? : /

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 8:35,
      Vaikee sanoa, kun ei oo mitään mihin verrata. Useimmiten useita tunnissa, joitain kymmeniä päivässä. Ei nää muuten huolestuttais, mut niitä esiintyy se määrä jo pelkästän levossa niin en tahdo tietää millasta ois rasittuessa..

      Poista
  5. tee kysymyspostaus ? =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 14:22,
      Ei varmaan oo tulossa ennen marras-joulukuuta, ellei sitten oo kovin pyydetty. :)

      Poista
  6. Tylsä blogi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 8:44,
      No mut onneks mä kirjoitankin vaan itselleni niin ei oo väliä mitä muut tästä ajattelee. :)

      Poista