23.5.2013

KUULUSTELUPÖYTÄKIRJA

Millä viikolla plussasit? - Seitsemännen viikon alussa, eli viikkoja taisi olla 6+1.

Jäivätkö kuukautiset pois vai mistä moinen idea? - Oli myöhässä, mutta se ei vielä aiheuttanut ihmetystä, kun oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Halusin saada kierron taas alkamaan ja tämä konsti oli toiminut ennenkin.

Raskausoireita? Neuvoja niihin? - Pahoinvointi, erilaiset mieliteot, arat rinnat, jatkuva vessassa juokseminen, nippailut alavatsassa esimerkiksi aivastaessa. Ei mulla oikein ole neuvoja, kun en pysty vaikuttamaan pahoinvointiinkaan millään. Sea band -pahoinvointirannekkeet auttaa lievään pahoinvointiin, mutta ei kyllä enää tässä vaiheessa. Aluksi ei myöskään kannata keskittyä niin siihen, että syö terveellisesti vaan popsii mielummin kaikkea mitä tekee mieli.

Mielitekoja? - Näitä on ollut paljon, mm. uudet perunat, mannapuuro, Bonbon -tikkarit, mehujäät, maito, erilaiset hedelmät, maissi, ranskalaiset, tillikermaviili, erilaiset keitot ja Muksu-puurot. Tällä hetkellä oon oksentanut varmaan jo vähän kaikkea, joten mun ei oikeestaan koskaan tee mieli syödä. Ainoa mieliteko nykyään on mansikat.

Miten reagoitte plussaukseen? - Mä olin yksin kotona, kun tein testin ja sekosin täysin. Itkin puolentoista tunnin ajan ja kuljin ympäri kämppää, kädet tärisi, kun koitin ottaa Johannalle kuvaa testistä. Aleksi oli epäillyt mun raskautta jo jonkun aikaa, joten sille ei edes tullut yllätyksenä.

Miten sukulaiset reagoivat? - Aleksin äiti kävi ylikierroksilla, muut otti asian joko vaan onnitellen vastaan tai yllätty niin paljon, ettei saanu sanaa suusta. Hyvin joka tapauksessa, kun mä pelkäsin kaikkien sanomisia ihan hirveästi..

Oliko vauva vahinko? - Ei vahinko, mutta todella suuri yllätys.

Tykkäätkö lapsista? - Mua pidetään ihana kamalana tän jälkeen, mutta en - mä vihaan melkein kaikkia lapsia. Lähes jokainen 0 - 4-vuotias on ihana, mutta sitä vanhemmista poikkeuksia lukuun ottamatta ainoastaan sellaset, joiden kanssa oon olluT tekemisissä ihan pienestä asti. Tällä hetkellä siis luku taitaa olla huimat kaksi, eli omat sisarukset + sitten ne 0 - 4-vuotiaat.

Miksi kerroitte näin varhaisessa vaiheessa raskaudesta, kun riski keskenmenoon on kumminkin aika suuri? - Riski on huomattavasti pienempi ensimmäisen ultran jälkeen, kun sydänäänet on kuultu ja varmistettu, että kohdussa on elämää. Vaikka jotakin tapahtuisi niin ei mua haittaisi, että näinkin suuri yleisö asiasta tietää, olisi lähinnä helpottavaa, että ei tarvitsis esittää kellekään iloista. Näiden lisäksi tämä + ympärillä olevat paikkakunnat on niin hirvittävän pieniä, että jutut liikkuu nopeasti ja halusin heittää faktat heti tiskiin, koska juorut lähti leviämään

Aiotteko selvittää lapsen sukupuolen ennen syntymää? - Mikäli se vaan on mahdollista, eikä pieni ole siellä jalat ristissä.

Aiotteko kertoa sukupuolen julkisesti ennen syntymää? - Toisaalta haluaisin pitää sen salassa, mutta eiköhän me kerrota.

Kumpaa odotatte enemmän, tyttöä vai poikaa? - Ei sillä tietenkään ole väliä. Pääasia on, että pieni on terve ja molemmat sukupuolet ovat ihan yhtä tervetulleita ja rakastettuja.

Onko nimet jo valmiina? - Suurin piirtein.

Aiotteko kertoa nimet julkisesti ennen syntymää? - Tästä tulee niiiin vaikeeta! Jos mun itsehillintä kestää niin ei, vaikka ois se paljon helpompaa paljastaa, kun kotona kutsutaan kuitenkin Dinoa sillä tulevalla nimellä ja mä oon meinannut lipsauttaa sen jo moneen kertaan.

Vauvahankintoja? - Muutamia uusia vaatteita, Ainu-ensipupu, meidän kummipojan vanhoja vaatteita, Aleksin mummin kutomat tennarit ja tumput ja mun äiti osti meille Newbien pipon, tumput ja tossut. Pinnasänky tekisi mieli hommata samalla, kun ostetaan meillekin uus sänky.

Meinaatteko asettaa pinnasängyn makuuhuoneeseen vai tehdä vauvalle oman huoneen? - Järjellä ajateltuna haluaisin tehdä pikkuhuoneesta huoneen vauvalle, jotta toisen ei tarvitsis heräillä vaipan vaihtojen ja syömisen aikana, eikä sitten joskus tulis sitä ongelmaa, että pitää siirtyä omaan huoneeseen nukkumaan. Oon kuitenkin 99% varma, että pinnasänky tulee makuuhuoneeseen.

Miten luulette eläinten suhtautuvan uuteen tulokkaaseen? - Vähän pelottaa.. Kissa meillä kapinoi jo nyt vastaan ja pienempi koira, Tico, ei tykkää yhtään lapsista.. Aapeli sen sijaan on leppoisa kaveri ja antaa kummipojankin repiä hännästä tai korvasta, eikä märät ja kuolaiset pusutkaan haittaa. <3

Millä tavoin meinaat pärjätä, kun teillä on pieni vauva, niin monta eläintä ja Aleksi on armeijassa? - Raskauden jälkeen uskon pärjääväni, kun ei ole tätä pahoinvointiakaan enää riesana. Meillä on kasa auttavia käsiä ympärillä, joten jos omat loppuu kesken niin varmasti jokaiselle karvakaverille löytyy hetkellinen hoitopaikka. Eniten mietityttää koirien päivittäinen hoito, jos joudun valvomaan öitä, mutta kyllä sekin järjestyy ihanien ihmisten avulla.

Miten ajattelit pärjätä, kun Aleksi on armeijassa, jos raskaudestasi tulee jotenkin erityisen vaikea (esim. ihan järjetön pahoinvointi)? Onko sulla muita henkilöitä, jotka voi auttaa? - Pakko sanoa, että tällä hetkellä mua pelottaa ajatus siitä, että jään tässä kunnossa "yksin", jos siis vointi ei ala pikkuhiljaa paranemaan. En halua olla kenenkään riesana, mutta tarvittaessa mulla on kyllä ihmisiä lähellä. Luulen, että ois mahdollista mennä joko itse koirien kanssa Aleksin äidin luo tai viedä koirat sinne ja viettää aikaa omista vanhemmista jomman kumman luona. Oikeastaan olosta riippumatta haluaisin päästä kesän aikana sisarusten luo iskälle ainakin viikoksi. <3

Onko kummit valmiina? - Ollaan puhuttu niistä jo ennen raskauttakin ja mielessä on kaksi sellaista, jotka kummatkin haluaa ehdottomasti. Niiden kahden lisäksi musta yksi vaan ansaitsee sen homman ja yhden mulle erityisen haluan, mutta en tiedä onko se edes mahdollista, joten pitää vähän googletella sen mahdollisuutta. Jos se on mahdollista niin siitä en luovu vaikka Aleksi olisi mitä mieltä. Kenenkään kanssa ei vielä olla asiasta puhuttu, mutta jos kaikki suostuis niin meillä olisi 3-4 virallista kummia ja tietenkin haltijakummi K.

Jännittääkö synnytys? - Niin kauan kun kukaan ei puhu mulle siitä niin ei myöskään jännitä

Kuka tulee mukaan synnytykseen, kun Aleksi on armeijassa? - Ei se nyt sentään vankila ole. Nykyään sieltä pääsee aika hyvin synnytykseen mukaan ja luvan kanssa saa olla puhelinkin mukana ihan koko ajan siinä vaiheessa, kun LA lähestyy. Jos kuitenkin olis tilanne, että Aleksi ei esimerkiksi ehdi, niin siellä on varmastikin joko oma tai A:n äiti, yksin en joudu olemaan.

Miten Aleksi ottaa sen, ettei pääse näkemään lapsen syntymää? - Ihmettelee vaan, että miksi ei muka pääsis. Ei me edes jakseta ajatella niin, kun mahdollisuudet on kuitenkin olemassa, vaikka voihan siitä käydä miten vaan.

Eikö harmita, että Aleksi luultavasti tulee missaamaan esimerkiksi suurilta osin ainakin vauvan ensimmäisen kuukauden ja ehkä jopa enemmän, jos joutuu olemaan armeijassa kauemmin? - Jaa kuinkakohan niin luultavasti? Mahdollisuudet on tällä hetkellä kuitenkin ihan 50:50 ja oishan se siellä aika vastuutonta pyytää Aleksia jäämään pidemmäksi aikaa, kun tehdään alusta asti selväksi, mikä tilanne on. Lisäksi sieltä saa jonkin mittaisen loman, vaihtelee musta 2-12 päivän välillä ja siihen mahdollisesti yövaipaita, jos haluaa. Musta tästä koko asiasta vaan tehdään liian suuri, kun mitään ei voi etukäteen tietää.

Koetko menettäväsi nuoruuden lapsen takia? - En. Koen, että mun nuoruus oli sitä, kun asuttiin kotona vailla huolta laskuista tai muusta. Sitä kun kuljettiin yötä myöden missä milloinkin ja juotiin päät täyteen. Oonhan toki edelleen nuori, mutta sanoisin silti, että oon elänyt sen nuoruuden jo pari vuotta sitten. Asia olisi toisin, jos oisin esimerkiksi alaikäinen, joka ei ehdi halutessaan käymään edes baareissa ennen lapsen syntymää.

Meinaatko käydä keikoilla raskauden aikana? - Ruisrockiin mennään, mutta mm. juhannuksen suunnitelmat menikin nyt uusiksi, kun en halua ahtaisiin sisätiloihin tunkea masun kanssa.

Onko kaikki ystävät säilyneet tähän asti raskaudesta huolimatta? - Ikävä kyllä ei. Yhtä miespuolista hyvää kaveria ei enää kiinnosta mun tai meidän kuulumiset lainkaan, mutta se oli arvattavissa. Toinen on hiljentynyt huomattavasti, mutta on pariin kertaan kysellyt vointeja ja masun kasvusta. Erään neitosen kanssa laitoin itse välit poikki ainakin toistaiseksi.

Mikä raskaudessa on kamalinta? - Pahoinvointi ehdottomasti. Se rajoittaa mua niin paljon ja estää nauttimasta tästä.

Entä parasta? - Se kun tietää kasvattavansa sisällään jotain niin arvokasta. Niin ihanaa nähdä ultrassa miten toinen kehittyy ja lukea joka viikko uusia juttuja - tän viikon aikana sikiö alkaa tuntemaan äidin! Mä en millään malta odottaa, että kaverin liikkeet alkaa tuntumaan.

22 kommenttia

  1. Oon itse ihan samaa mieltä noista lapsista! Kaikki kauhistelee sitä mutta ei se tarkoita sitä, että mä en Masaa rakastaisi! :) hassua että joku vielä nykypäivänä luulee että armeijan takia joutuisi missaamaan esim lapsen syntymän. Tottakai sieltä mukaan pääsee! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna,
      Ah, ihanaa, että en oo ainoo! :D Ja niinpä, mä ainakaan jaksa huolehtia siitä asiasta nyt ja haluun olla melko luottavaisin mielin sen suhteen, että A:kin pääsee. :)

      Poista
  2. mite voi olla epävahinko mut ylkätys ??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 9:33,
      Voi kuule, helpostikin. :)

      Poista
    2. Anonyymi9/6/13 16:54

      Samaa naureskelin, varsinkin kun henkilö itse myöntää, että ei ehkästy ei. Hah! No, onhan se kai kauniimpaa koittaa lässyttää yllätyksistä (melko huolestuttavaa, että aikuiselle ihmiselle on yllätys, että raskautuminen on mahdollista ilman ehkäisyä) kuin sanoa, että silkka vahinko oli. Toisaalta eipä se vahinkokaan ole, jos ehkäisystä ei huolehdi ja poksahtaa paksuksi.

      Poista
    3. Anonyymi 16:54,
      Onko käyny mielessä, että tää ois pitkän yrityksen tulos ja tullu yllätyksenä siks, että ei uskottu enää edes olevan mahdollista? Kaveri on nimittäin kaukana vahingosta ja todella odotettu. <3

      Poista
  3. Ehkä siten että vauva on yllätys mutta toivottu sellanen -.-

    VastaaPoista
  4. Mielenkiintoista lukea näitä vastauksia. Moni kavereistani on synnyttänyt juuri ja itse olen jokaisen rinnalla pysynyt. Mutta kovin ihmetettyy ne tyypit jotka sitten jää kelkasta pois :/

    http://love-ornothing.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kellen,
      Hienoa, että oot pysyny. :) Mä luulen, että tässä syynä on se kavereiden sukupuoli.. Lähes kaikille miespuolisille on tuntunut tulevan jonkinlaisena järkytyksenä tää uutinen.. :/

      Poista
  5. Tuli vain mieleeni, että käytitkö pillereitä, vai oliko teillä käytössä mitään ? :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 14:46,
      Ei ollu mitään.

      Poista
    2. oliko siis lapsi jo suunniteltu? että sillä kerralla vaan päätitte että sen tekasette?

      Poista
    3. Anonyymi 11:42,
      Harkinta: Ei niitä lapsia hommata ihan vaan "sillä kerralla" päättämällä? :D Kyllä siihen menee vähän enemmän kun yks yö.
      Suunnittelu: Kyllä ja ei.
      Toteutus: Harvemmin niitä ainakaan meillä päin tupsahtelee, ku sieniä sateella. :)

      Poista
    4. katoin facebookista ku olit tän sinne julkassu ja naurahdin itsekin XDD en vaan osaa selittää sitä miten sen tarkotin :-DD mut joo noh antaapa sit siis olla:DD

      Poista
    5. Anonyymi 12:47,
      Tsoriiii.. :D En mä ilkeyttäni tälle nauranu enkä tiedä mikä tosta sai niin hauskan kuulosen. :D Ne on nää kirotut hormonit!

      Poista
  6. no eei mittään ku kyllä itekki tajusin miten hölmösti sen olin kirjottanu haha :--DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 13:30,
      Hihih. :D Tietäisitpä vaan miten väärin mut aina ymmärretään sanomisten takia.. :D

      Poista
    2. ouh ku vaa sanottu tyhmäks faces =( emmä mikää tyhmä oo ku mut vaan on väärinymmättetty!!

      Poista
    3. Anonyymi 18:54,
      Nyt rauha, mua naurattaa koko juttu edelleen. :DD

      Poista