26.4.2013

SAMANTHASTA CHARLOTEKSI

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että olisin verrattavissa Sinkkuelämästä tuttuihin naisiin. Teini-iässä kuljin hällä väliä -asenteella ja Samanthan suusta kuullut lauseet olisivat yhtä hyvin voineet kuulua omastani. Kaikki asiat sanottiin suoraan välittämättä siitä, miltä se muista tuntuu, miehet olivat lähinnä leluja, eikä koskaan tullut mieleen ajatustakaan siitä, että jonakin päivänä olisin parisuhteessa saati sitten haaveilisin lapsista. Romantiikka ja rakkaus olivat kiellettyjen asioiden listalla ja jo niiden sanominenkin oli ehdottomasti nou nou.

Nyt mietin itseäni ehkä viitisen vuotta vanhempana, enkä tahdo tunnistaa itseäni vuosien takaa. Samantha on jäänyt taakse ja yhtäläisyyksiä löytyy ennemminkin Charloten kanssa. Se entinen rääväsuu sanoo asiat edelleen suoraan, mutta joskus ehkä vähän kaunistellen niitä niin, että kukaan ei pahottaisi mieltään. Parisuhde tuli kuvioihin, kun Aleksi tupsahti elämään ihan sattumalta, rakkaus on päivittäistä ja ne lapset.. No ne taisi olla se tämän postauksen idea.

Maaliskuun lopussa sattui nimittäin niin, että raskaustestiin ilmestyikin yhden viivan sijasta kaksi, kun viikkoja oli vähän reilu kuusi. Se siis syynä väsymykseen ja blogin hiljaiseloon, kun täällä päässä ollaan sormet ja varpaat ristissä toivottu, että kaikki menee hyvin. Vielä ei täysin uskalla huokaista helpotuksesta, mutta joka tapauksessa olisin blogiin tullut avautumaan, jos tässä tulevan parin viikon aikana jotakin tapahtuisi.

Eli tässäpä näin alkuun pieni selostus siitä minkä ympräillä meidän perheen arki on pyörinyt ja mitä blogissa tullaan jatkossa käsittelemään. Jos siis lukijoista löytyy joku, jota ei vauvajutut yhtään kiinnosta niin kannattaa luultavasti heittäytyä pois matkasta. Totta kai täällä puhutaan myös muusta, mutta onhan se nyt itsestäänselvyys, kuka tulee olemaan tästä lähtien keskipisteenä.

Mulla on ollut ihan äärettömän paha olla ja vihdoinkin voin pyytää anteeksi.. Eli pahoittelut niille ystäville ja tuttaville, jotka raskaudestaan tai lapsistaan olisivat halunneet puhua, mutta multa ei oikein ole vastakaikua keskusteluihin saanut. Suuren suuret pahoittelut myös kummipojalle siitä, että kummitäti on ollut vähän välttelevä. Tarkoituksella en ole ollut etäinen ketään kohtaan - joskus sitä vaan on niin hirvittävän vaikea olla onnellinen toisen puolesta, kun tekisi kaikkensa, jotta saisi itselle saman. 

Syy miksi kerron tästä julkisesti jo nyt, on yksinkertaisesti se, että haluan itse olla vähän suuremmalle yleisölle se sanan lähettiläs ja ikävä kyllä juttu on jo lähtenyt leviämään (tai itse asiassa lähti ensimmäisen kerran jo kolmisen viikkoa sitten), kun on luottanut vääriin ihmisiin. Koin nyt sitten parhaaksi kertoa itse ennen kuin anonyymit valtaavat kommenteillaan.

Etenkin näillä anoilla on varmasti monen monta kysymystä mielessä, mutta niihin en tällä hetkellä kommenttiboksin puolella vastaa - tehdään vaikkapa erikseen kysymyspostaus kunhan suurin hulabaloo on ohi.

14 kommenttia

  1. oooo ihanaaaaaaaa<33 oon nii toivonu tätä mut en oo uskaltanu kysyy ku oon aatellu et suutut =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 14:20,
      En mä siitä nyt suuttunut ois, mutta oon kyllä jättänyt useita anonyymien kommentteja julkaisematta. :)

      Poista
  2. Koska teillä on laskettu aika:)? onnee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 14:32,
      Kiitos. :) Alunperin oli 1.12, mut viikkoja olikin odotettua enemmän, joten se nyt siirtyi marraskuun viimeiselle viikolle, vaikka päivämäärää ei ainakaan vielä lähdetty muuttelemaan.

      Poista
  3. Oi, ihanaa!♥ Paljon onnea ja toivotaan että kaikki menee hyvin (ja varmasti meneekin)!(:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mira,
      Kiitos, joo näin mäkin tahdon uskoa. :)

      Poista
  4. Oi, paljon onnea teille! :) Täällä yksi salaa kateellinen. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. scattered
      Kiitos. :) Eiköhän se teidänkin aika vielä tuu!

      Poista
  5. Anaali :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 1:03m,
      No jo oli taas harvinaisen fiksu kommentti.

      Poista
  6. Hei, minä olen vasta vajaan 9kk ikäinen, kyllä kummitäti ehdit vielä leikkimään mun kanssani monet monet kerrat. Ja sitten varsinkin kun äiti raaskii jättää mut hetkeksi hoitoon! Odotan jo innolla kun saan uuden serkun jonka kanssa voin leikkiä ja pelata jalkapalloa! ♥: M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi 21:12,
      Hihi. :D <3 Saatte repii sit yhdessä Aapelia! Toinen nassukarvoista ja toinen hännästä!

      Poista