21.11.2012

ALASTON TOTUUS

Alasti minäkin, kiitos Veeran.

Kuten varmasti jo monista blogeista ootte lukeneet, Veeralle riitti aitouden peittely, totuuden piilottelu ja photoshoppailun välttämättömyys. Yleensä blogihaasteet jostain syystä ärsyttää ja tartun niihin ainoastaan äärimmäisessä tylsyydessä, mutta tähän päätin ryhtyä ja jakaa kuvan itsestäni - kaikessa kauheudessani. 

Tummat silmänaluset riippumatta meikin määrästä tai siitä, oonko nukkunut viime yönä kaksi vai kaksitoista tuntia. Kalpeat kasvot. Muutama pieni finni. Arpia menneen aknen jäljiltä. Toisinaan vähän kuivempi iho, jonka aiheuttaa atooppinen ihottuma. Olemattoman vaaleat kulmat ja ripset. Minä. Ja silti vierelläni on maailman paras poikaystävä, vaikka kuinka näytänkin rekan alle jääneeltä kaljurotalta. Tämä jos joku taitaa olla sitä rakkautta. 

Kuvassa enemmän tai vähemmän suihkun raikkaana, hiukset juuri tahtomaansa asentoon kuivuneena, flunssaisena, ilman meikkiä, alasti - ei ehkä ihan kirjaimellisesti kuitenkaan. Kaiken kauneuden huipuksi kuvasta löytyy vielä punoittava silmäkin, mutta kolmen sentin tyvikasvu rajautui vahingossa pois, vaikka se olisikin sopinut tähän kuin nenä päähän.


Hui hirvittävä! Vaikka oon tän samaisen nassun kanssa elellyt jo monen monta vuotta, ei se vieläkään miellytä joka päivä, enkä usko, että miellyttää vielä nelikymppisenäkään. Vanhustentalolla törmään päivittäin mummoihin, jotka voivottelevat sitä, miten huonosti hiukset on tai millaiset silmäpussit sitä onkaan taas ilmestynyt. No mitä sitten? Musta ne vähähampaiset tai ehkäpä kokonaan hampaattomatkin hymyt ja eletystä elämästä kertovat rypyt ovat kauniita, paljon kauniimpia kuin suorat ja pitkät hiukset tai virheetön iho. Se on elämää se.

Häpeäkseni tunnustan kuuluvani niihin ihmisiin, jotka lähikauppaan lähtiessään miettivät, kehtaako siellä kipaista meikittä, ja nyt jaan sen saman puolen itsestäni koko blogimaailmalle. Taidan olla hurja ja jakaa tän vielä Facebookissakin. Olo on alaston. Miksi? Onko se Tikkurilan värikartta tosiaan niin suuri osa identiteettiä, etten ilman pysty itseäni esittelemään?

(Muoks. näin neljä vuotta myöhemmin, huh, mikä myötähäpee kuvasta! En edes valehtele, jos kerron muuttuneeni paljon parempaan suuntaan, hahah. Rehellisyyden nimissä pidän tän - toistaiseksi.)

12 kommenttia

  1. Vähän oot kyllä kaunis! Voisin ottaa sun silmät ihan milloin vaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laura,
      Voi apua.. Hassua miten joku ajattelee noin, vaikka itse olis valmis kulkemaan pussi päässä..

      Kiitos, ihana. :-)

      Poista
    2. ei vitsi, mä muistelinki että oon käyny kurkkimassa sun blogia aijemminkin :)

      Poista
    3. Laura,
      Mullakin oli joku hämärä muistikuva, että oisit kommentoinu tähän. :)

      Poista
  2. ootpa kaunis ilman meikkiäkin! :) noi sun silmät on ihanat :) ♥

    VastaaPoista
  3. yhdyn lauraan ja hempppaan, oot kaunis ilman meikkiäkin ja noi sun ruskeet nappisilmät, kelpais! oon niin ylpee miten moni bloggaaja on tarttunut tähän haasteeseen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tıttα,
      Voi teitä, hymy nousee korviin jokaisesta kommentista, kiitos!

      Tää tosiaan on hienoa - kerrankin haaste, jossa on oikeesti sanoma.

      Poista
  4. Hei! :)
    Olen luonut bloggaajille uuden haasteen joulukuulle, toki Veeran haasteesta innostuneena. Haluaisitko olla mukana tai antaa näkyvyyttä haasteelle? Check it out. http://norsunluusydan.blogspot.fi/2012/11/en-enaa-tarvitse-haaste.html
    -Pinja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pinja,
      Heippa!

      Meen ehdottomasti katsomaan, mutta mulle varmaankin riitti tämä yksi. :--)

      Poista
  5. oot kaunis ilman meikkiäkin , ja kiva blogi (:

    VastaaPoista